säädöksiä

Säädöksiä on termi, jota käytetään kuvaamaan hallinnon normatiivisia sääntöjä, jotka täsmentävät ja kytkevät käytäntöön yleisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ne ovat sitovia sääntöjä, joita sekä yksityiset toimijat että viranomaiset noudattavat. Säädöksiä laaditaan erityisesti tilanteisiin, joissa laki antaa toimeenpanolle mahdollisuuden tai velvoituksen, tai joissa yksityiskohtaiset menettelyt ja soveltamisen tavat on syytä määritellä.

Säädöksiä syntyy useissa muodoissa, ja niitä antavat eri toimijat riippuen lainsäädännön puitteista. Tyypillisiä säädösten lajeja ovat asetukset, jotka valtioneuvosto tai ministeriöt antavat lain antamien toimivaltuuksien nojalla; määräykset, joita voivat antaa virastot ja viranomaiset toimivaltaansa kuuluvien asioiden ohjaamiseksi; sekä paikalliset säädökset, kuten kuntien hyväksymät asetukset ja päätökset, jotka koskevat alueellista järjestystä. Säädökset voivat koskea hallinnon käytäntöjä, palveluiden järjestämistä, turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia sekä monia muita sektoreita.

Säädösten suhde lakiin on hierarkiassa keskeinen: ne ovat oikeudellisesti sitovia, mutta ne eivät ole lainsäätämisprosessin tuloksia. Niiden on aina perustuttava voimaan tulleeseen lakiin eikä saa olla sitä vastaisia. Mikäli säädöksen sisältö aiheuttaa ristiriidan lain kanssa, se voidaan kumota tai kumota myöhemmin, ja usein sille on sekä hallinnollinen että oikeudellinen valvonta.

Säädöksiä julkaistaan ja pidetään yleisesti saatavilla virallisissa julkaisuissa sekä oikeudellisissa tietopankeissa, kuten Finlexissä. Ne tulevat yleensä voimaan sovittuna ajankohtana, ja niillä on laillinen vaikutus siinä laajuudessa kuin säädöksessä on määritelty.