sterilisyyden

Sterilisyyden käsite kuvaa tilaa, jossa elävät mikro-organismit, mukaan lukien bakteerit, itiöt ja homeet, on poistettu tai heidän elinkykyisyytensä estetty kokonaan. Sellaista tilaa pyritään saavuttamaan monissa sovelluksissa terveydenhuollon, laboratoriotyön ja elintarvike- tai lääketeollisuuden yhteydessä. Täydellinen steriiliys on käytännössä riippuvainen prosessien ja säilytysten toteutuksesta; kontaminaatio on aina mahdollinen, jos suojaus tai pakkaus rikotaan.

Sterilointi on prosessi, jolla elinkelpoiset mikro-organismit tuhotaan tai poistetaan. Keskeisiä menetelmiä ovat fysikaaliset menettelyt, kuten kostea lämpö autoklaavissa, kuiva lämpö sekä ionisoiva säteily, sekä kemialliset sterilointiaineet kuten etyleenoksidi ja vetyperoksidi plasmaprosessit. Käytännössä valinta riippuu kohteesta: herkkien materiaalien kanssa käytetään usein lämpötilaltaan miedompia tai kosteutta välttävää menetelmää, kun taas varmuuden lisäämiseksi voidaan yhdistää useita vaiheita.

Steriloinnin onnistumista valvotaan ja todistetaan muun muassa biologisilla indikaattoreilla, kemiallisilla indikaattoreilla ja prosessin seurannalla (aika, lämpötila, paine). Läpäisyvarmistus sekä pakkaus ja säilytys ovat olennaisia; väärin pakatut tai jälkikontaminoituneet tuotteet eivät ole steriilejä.

Steriiliys eroaa desinfektiosta ja aseptisista käytännöistä. Desinfiointi poistaa tai tuhoaa suurimman osan mikrobeista, mutta ei välttämättä kaikkia itiöitä. Aseptinen työskentely pyrkii minimoimaan kontaminaation riskiä kontakti- ja ympäristötekijöissä.