sormenliikkeet

Sormenliikkeet kuvaavat sormien nivelten ja lihasten yhteistoimintaa, jolla sormet voivat taipua ja ojentua, liikkua sivusuunnassa sekä peukalon oppositiota hyödyntäen. Nämä liikkeet mahdollistavat tarttumisen, esineiden käsittelemisen sekä tarkkojen tehtävien suorittamisen, kuten kirjoittamisen ja soittamisen. Sormien liikkeet ovat tulosta nivelten, jänteiden, lihasten ja tuntoa sekä proprioseptiikkaa välittävän hermoverkon yhteistyöstä.

Anatomia ja biomekaniikka: Sormet koostuvat MCP-nivelistä (metakarpofalangeaalin nivel), PIP-nivelistä (proksimaalinen interfalangeaalin nivel) sekä DIP-nivelistä (distaalinen interfalangeaalin nivel). Fleksio (taipuminen) ja ekstensio (ojentuminen) tapahtuvat näiden nivelten kautta. Peukalon erityisluonne mahdollistaa oppositioliikkeen, jolla sormet voivat lähestyä peukaloa. Liikettä varten tarvitaan sekä ulkoisia extensor- ja flexor-jänteitä että sisäisiä intrinsisiä lihasryhmiä, sekä nivelsiteitä ja jänteiden kiinnityksiä.

Ohjaus ja sensoriikka: Sormien liikkeet on tarkasti säädelty keskushermoston kautta. Liikkeisiin liittyy motorinen kontrolli, sekä proprioseptinen palaute, joka ohjaa hienosäätöä ja tasapainoa päivittäisissä toiminnoissa sekä taiteellisissa ja ammatillisissa tehtävissä.

Oireet ja häiriöt: Sormenliikkeet voivat heikentyä tai rajoittua tendinopatioiden (esim. De Quervainin tenosynoviitti), sormien koukistussäikeiden ongelmien, Dupuytrenin contractuurin sekä erilaisten nivelsairauksien, kuten nivelreuman tai osteoartriitin, vuoksi. Traumojen, kuten venähdysten ja jännevaurioiden, jälkeenkin liikkuvuus voi heikentyä.

Tutkimus ja hoito: Liikkuvuuden arviointi perustuu kliinisiin tutkimuksiin ja tarvittaessa goniometriaan sekä kuvantamiseen. Hoitovaihtoehtoja ovat fysioterapia, harjoitus- ja tukimenetelmät sekä harvoin kirurgiset toimenpiteet, jotka tähtäävät palauttamaan tai parantamaan sormien liikkuvuutta.