yhteistoimintaa

Yhteistoiminta on suomalainen termi, jolla tarkoitetaan työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa välistä vuorovaikutusta ja neuvottelua työpaikan asioista. Se kuuluu suomalaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja työmarkkinajärjestelmään, ja sitä pidetään tärkeänä välineenä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä sekä työyhteisön toiminnan ennakoitavuuden parantamisessa. Yhteistoiminta täydentää työehtosopimusten sekä muiden lakisääteisten oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta.

Lainsäädäntö ja käytäntö määrittelevät yhteistoiminnan puitteet. Keskeistä on tieto- ja neuvottelumenettely: työnantajan on tiedotettava työntekijöiden edustajille suunnitelmista ja päätöksistä sekä kuultava heitä ennen ratkaisevien toimenpiteiden tekemistä. Työntekijöiden edustajina voivat toimia esimerkiksi valitut työntekijöiden edustajat tai ammattiliittojen valtuuttamat henkilöt. Yhteistoimintamenettelyä sovelletaan erityisesti suurten muutosten, kuten organisaation rakenteen, teknologian tai tuotantomenetelmien uudistusten, sekä henkilöstöä koskevien sopeuttamistoimien ja mahdollisten irtisanomisten yhteydessä.

Proces­si ja lopputulos korostavat vuoropuhelua. Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja yhteisymmärryksessä ja vähentää vastakkainasettelua. Vaikka yksittäiset ratkaisut voivat olla työnantajan harkinnanvaraisia, neuvottelu- ja tiedottamisvelvoitteet ohjaavat toimintaa ja voivat johtaa yhteisesti sovittuihin toimenpiteisiin tai, jos tarvetta on, ohjata oikeudellisia ja sosiaalisia seuraamuksia. Yhteistoiminta edistää suunnitelmallisuutta, legitimaatiota päätöksenteossa ja työyhteisön luottamusta.