ennakoitavuuden

Ennakoitavuus on kyky arvioida tulevia tiloja tai tapahtumia niiden nykytilan, tiedon ja mallien perusteella. Sen mukaan tulevaisuuden tapahtumien todennäköisyydet voidaan asettaa odotuksiksi, ja riskit voidaan paremmin hallita. Ennakoitavuus on keskeinen käsite riskinhallinnassa, päätöksenteossa ja politiikassa: suurempi ennakoitavuus mahdollistaa suunnittelun ja varautumisen, kun taas heikko ennakoitavuus lisää epävarmuutta ja toimintavaihtoehtojen tarvetta.

Etymologisesti sana muodostuu verbistä ennakoida "ottaa etukäteen huomioon" sekä -tavuus-päätteestä. Kielellisesti se viittaa kykyyn nähdä tuleva ennen sen ilmenemistä.

Ennakoitavuus on moniulotteista: ajallinen ulottuvuus, todennäköisyysmenetelmät ja kontekstuaalinen rakenne. Arviointiin käytetään menetelmiä kuten skenaariolaskentaa, todennäköisyyslaskentaa, herkkyysanalyysejä sekä asiantuntijapohjaista arviointia.

Sovellusalueisiin kuuluvat turvallisuus- ja suunnittelutyö, ympäristö- ja ilmastoriskien hallinta, talous- ja rahoitusennusteet sekä lainsäädäntö ja vastuu. Ennakoitavuuden rajoitteisiin lukeutuvat monimutkaiset ja epälineaariset järjestelmät, harvinaiset tapahtumat, datan puute sekä kognitiiviset harhat; lisäksi mallit eivät voi täysin hallita kaikkia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Näkemys ennakoitavuudesta liittyy epävarmuuteen, mutta ei ole sama kuin epävarmuus: ennakoitavuus kuvaa sitä, missä määrin tuleva voidaan odottaa tietojen ja mallien valossa.

See also: ennustettavuus, riskianalyysi, forecasting.