proteiinivarastojen

Proteinivarastot eli proteiinivarastointijärjestelmät ovat biologisia mekanismeja, joilla eläimet ja jotkin kasvit varastoivat proteiineja kehossaan pitkäaikaiseen käyttöön. Nämä varastot ovat erityisen tärkeitä eläimille, jotka tarvitsevat proteiineja kasvun, paranemisen ja energiantuotannon kannalta. Proteiinivarastot sijaitsevat usein maksassa, lihaksissa ja munasarjoissa, ja niiden pääasiallinen tehtävä on varmistaa proteiinien saatavuus kehon tarpeisiin, erityisesti paasto- ja stressitilanteissa.

Eläimillä proteiinivarastot koostuvat pääasiassa glykogeenistä ja proteiineista, kuten albumiineista ja globuliineista. Maksassa varastoituva albumiini on esimerkiksi plasman kolloidiosmootisen paineen ylläpitäjä, ja se voi toimia myös proteiinivarastona. Lisäksi maksassa tuotetaan ja varastoidaan ferritiiniä, joka sitoo rautaa ja varastoi sitä kehon käyttöön. Munasarjojen keltuaisessa varastoitu keltuainen on rikas proteiinivarasto, joka tarjoaa ravintoa kehittyvälle munasolulle.

Kasveissa proteiinivarastot ovat vähemmän kehittyneet, mutta joitakin kasveja, kuten pavut ja herneet, sisältää runsaasti proteiineja, jotka varastoidaan siemeniin tai muuhun kasvin osaan. Nämä proteiinit ovat tärkeitä kasvin kehitykselle ja siementen itämiselle.

Proteinivarastot ovat tärkeitä myös ravitsemukselliselta kannalta. Eläinperäiset tuotteet, kuten liha, muna ja maito, sisältävät runsaasti proteiineja, jotka ovat helposti sulavia ja sisältävät kaikki tarvittavat aminohapot. Näin ollen proteiinivarastot ovat olleet tärkeitä ihmisen ravitsemukselle jo pitkään. Proteiinivarastot voivat kuitenkin myös aiheuttaa terveysongelmia, jos niiden käyttöä ei säädellä asianmukaisesti, kuten maksan rasva- ja proteiinivarastojen häiriöt saattavat johtaa maksasairauksiin.