munasarjoissa

Munarasjat ovat kaksi soikeaa rauhasmaista elintä, jotka sijaitsevat pienessä lantiossa kummankin munanjohtimen ja kohdun lähettyvillä. Ne ovat noin kolmen–viiden sentin mittaisia aikuisella ja ne sisältävät kypsymisvaiheessa olevia munasoluja sekä hormoneja tuottavia soluja. Munasarjoissa alkaa naisen kuukautiskierto: kuukausittain kehitykseen ryhtyy useita follikkeleita, joista yksi voi kypsyä ja irrota ovulaatiossa.

Munasarjojen pääasiallinen tehtävä on munasolujen tuottaminen sekä esterogeenien (etenkin estradiolin) ja progesteronin sekä pienen määrän androgenien hormonien eritys. Follikkelien kypsyessä yksi niistä voi iretilä ovulaatiossa munanjohtimeen, ja jäljelle jäänyt follikkeli muuttuu keltarauhaseksi, joka tuottaa progesteronia valmisteleakseen mahdollisen raskauden. Jos raskautta ei tapahdu, keltarauhanen surkastuu ja hormonieritys vähenee.

Verenkierto munasarjoihin tulee munasarjarungon verisuonista, ja ne tyhjentävät laskimonsa munasarjavaltimoihin sekä muihin paikallisiin laskimoihin. Munasarjat ovat kiinnittyinä laajan sidekalvon sisällä mesovariumin kautta, ja ne ovat yhteydessä kohtuun utero-ovariaaliligamentin sekä suspensory ligamentin (infundibulopelvinen lig.) kautta.

Yleisimmät kliiniset aiheet munasarjoissa ovat toiminnalliset munasarjakystat, jotka ovat usein ohimeneviä ja vaarattomia, sekä polyksistinen munarakkulatauti (PCOS), joka voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, hedelmällisyysongelmia ja hintavireitä hormonaalisia muutoksia. Vakavampia ovat munasarjakasvaimet, joiden tyyppi vaihtelee hyvänlaatuisista epiteelikasvaimiin tai tunteisiin rajoittuviin harvinaisempiin muotoihin. Torsio ja tulehdukselliset tilat voivat vaatia nopeaa hoitoa.