ferritiiniä

Ferritiiniä (ferritin) on pääasiallinen solujen sisäinen rautavarasto-proteiini, joka varastoi rautaa ja vapauttaa sitä tarpeen mukaan. Ferritiini muodostuu 24-alaisesta kapselista, jonka rakennusosina ovat raskas- (H) ja kevyt- (L) alayksiköt. H-alayksiköt tarjoavat ferrooksidaasiaktiivisuuden, joka muuntaa Fe2+-raudan Fe3+-muotoon varastointia varten, kun taas L-alayksiköt tukevat varastoitumista ja turvallista rautavaraston muodostumista. Ferritiiniä esiintyy solujen sisällä erityisesti maksassa, pernassa ja luuytimessä, mutta sitä on myös pieninä määrinä verenkierrossa.

Seerumin ferritiinipitoisuus heijastaa yleensä kehon rautavarastoja, mutta samalla ferritiini on akuutti faasi -proteiini: sen määrä voi nousta tulehduksissa, maksatulehduksissa, alkoholismin tai maligniteettejen yhteydessä riippumatta varastoituneen raudan määrästä. Tästä syystä ferritiinin tulkinta on parasta, kun siihen yhdistetään muut tutkimukset, kuten transferriinin saturaation mittaus ja CRP-tasot.

Kliininen merkitys: Ferritiini on ensisijainen koe kehon rautavarastojen arvioimisessa. Matala ferritiini viittaa usein raudanpuutteeseen ja voi selittää raudanpuuteanemian oireet. Korkea ferritiini voi kertoa rautavaraston ylikuormituksesta, tulehduksellisesta tilasta, maksasairaudesta tai maligniteeteistä. Tulkinta on kuitenkin haastavaa tulehduksissa, koska ferritiini on akuutti faasin proteiini; viitearvot vaihtelevat laboratorion mukaan, ja tulkinnassa käytetään usein lisätutkimuksia, kuten transferriinisaturaation ja CRP:n mittauksia.