maksasairauksiin

Maksasairaudet ovat ryhmä sairauksia, jotka vaikuttavat maksan rakenteeseen tai toimintaan. Maksalla on keskeinen rooli aineenvaihdunnassa, elimistön puhdistuksessa ja energiavarastoinnissa, joten maksan vauriot voivat heijastua monin tavoin. Maksasairaudet voivat olla akuutteja tai kroonisesti eteneviä tiloja.

Yleisimmät maksasairaudet ja riskitekijät ovat rasvamaksa (NAFLD/NASH), alkoholiin liittyvä maksavaurio, virusten aiheuttamat hepatiittitulehdukset (hepatiitti A, B ja C), autoimmuunimaksitulehdus sekä geneettiset ja metaboliset sairaudet kuten Wilsonin tauti ja hemochromatoosi. Pitkälle kehittynyt maksasairaus voi kehittyä kirroosiksi ja lisätä maksasyövän riskiä.

Oireet ja diagnosointi: Oireet voivat olla vähäisiä tai epäspesifisiä, kuten väsymys, ruokahaluttomuus tai vatsan turvotus; keltaisuus voi ilmaantua, kun maksa ei kykene käsittelemään bilirubiinia. Diagnoosi perustuu verikokeisiin (maksaentsyymit kuten ALT ja AST, bilirubiini), kuvantamistutkimuksiin (ultraääni, elastografia, MRI/CT) sekä virus- ja autoimmuunimerkkiaineisiin. Tarvittaessa maksabiopsia antaa lisätietoa.

Hoito ja ennuste: Hoito määräytyy taudin tyypin mukaan. Rasvamaksa ja alkoholin aiheuttama maksavaurio parantuvat elintapojen muutoksilla ja alkoholin välttämisellä. Virushepatiittien hoidossa käytetään antiviraaleja; autoimmuunimaksitulehduksessa immuunivastetta hillitsevä hoito. Kirroosin kehittyessä seurataan komplikaatioita ja tarvittaessa harkitaan maksansiirtoa. Ennuste riippuu taudin tyypistä ja varhaisesta diagnoosista.

Ehkäisy ja seuranta: rokotukset hepatiitti A ja B -infektioita vastaan ovat tärkeä ennaltaehkäisy. Riskiryhmiä tulisi seurata säännöllisesti, painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja maltillinen alkoholin käyttö voivat vähentää riskejä.