glykogeenistä

Glykogeenistä on hiilihydraattien varastomuoto eläimissä ja sienissä. Se on haarautunut polymeeri, joka koostuu glukoosimolekyyleistä. Glykogeenin pääasiallinen tehtävä on varastoida energiaa, jota voidaan nopeasti vapauttaa tarpeen mukaan. Sitä esiintyy runsaimmin maksassa ja lihaksissa.

Maksan glykogeeni on tärkeää verensokerin tasapainon ylläpitämisessä. Kun verensokeri laskee, maksa hajottaa glykogeenia glukoosiksi ja vapauttaa sen verenkiertoon. Lihasten glykogeeni puolestaan toimii lihassolujen oman energianlähteenä, ja sitä käytetään pääasiassa fyysisen rasituksen aikana.

Glykogeenin muodostuminen eli glykogeneesi tapahtuu, kun glukoosia on ylenpalttisesti saatavilla, esimerkiksi aterioiden jälkeen. Insuliini on keskeinen hormoni tässä prosessissa, edistäen glukoosin ottoa soluihin ja sen muuntumista glykogeeniksi. Glykogeenin hajotus eli glykogenolyysi puolestaan käynnistyy, kun elimistö tarvitsee energiaa, esimerkiksi paaston tai liikunnan aikana. Tässä prosessissa glukagoni ja adrenaliini ovat tärkeitä hormoneja.

Liiallinen glykogeenin varastoituminen voi liittyä joihinkin aineenvaihduntasairauksiin, kuten glykogeenin varastointisairauksiin, joissa tiettyjen entsyymien puutos estää glykogeenin normaalia aineenvaihduntaa. Yleisesti ottaen glykogeenillä on kuitenkin elintärkeä rooli energiatasapainon säätelyssä.