varastomuoto

Varastomuoto on biokemiallinen termi, jolla tarkoitetaan ravintoaineen tai energiayksikön muotoa, jota solut tai organismit käyttävät pitkäaikaiseen varastointiin. Varastoituja aineita voidaan mobilisoida ja käyttää nopeasti energian tai rakennusaineiden tarpeen mukaan. Varastomuodot eroavat siinä, että ne ovat planjoituneet helposti käyttöön tulevia muotoja, kun taas tärkeämpiä rakenteellisia tai nopeasti käytettäviä molekyylimuotoja ovat muunlaiset.

Yleisimmät varastomuodot ovat hiilihydraatit, lipiinit ja joissakin tapauksissa proteiinien varastorakenteet. Eläimissä glukoosia varastoidaan glykogeenina glykogeenina, joka sijaitsee pääasiassa maksassa ja lihaksissa. Kasveilla glukoosi varastoidaan tärkkelyksenä, joka koostuu amyloosista ja amylopektiinistä ja sijaitsee tärkkelyksessä sekä tietyissä solukalvojen sisäisissä organelleissa kuten tärkkelysmäntymissä. Rasvoina varastoitava energia muodostuu yleensä triglyserideistä, jotka kertyvät adiposyyteihin rasvakudoksessa ja palavat energiaksi tarpeen mukaan.

Varastomuotojen keskeinen ominaisuus on niiden energiatehokkuus ja vesiliukoisuus. Esimerkiksi glycogen on vesiliukoinen ja sitoo runsaasti vettä, kun taas rasvat ovat hydrautaattisia ja erittäin energiapitoisia, mutta käytännössä vähemmän vesiliukoisia. Varastomuotojen syntyminen ja purkautuminen säätelee elimistön aineiden aineenvaihduntaa, aineiden saatavuutta ja energiatasapainoa.