jäännöslannoitteiden

Jäännöslannoitteet ovat lannoitteita, joiden ravinteet on peräisin kierrätyksen ja sivutuotteiden kautta syntyvistä materiaaleista. Niiden tarkoituksena on toimittaa kasveille ravinteita—yleisimmin types N, P ja K sekä mikroravinteet—ja samalla edistää kiertotaloutta sekä jätteen määrän vähentämistä. Jäännöslannoitteet voivat muodostua esimerkiksi biokaasun tuotannon digestaatista, jätevesien käsittelystä erotetusta struviitista sekä biomassan poltosta syntyvistä tuhkalajeista. Myös tietyt käsitellyt sivuvirrat ja kompostoituuineet tuotteet voivat täyttää lannoitekäytön kriteerit, kun niiden ravinne- ja puhtaustasot sekä turvallisuus ovat varmistettuja.

Lähteet ja koostumus vaihtelevat: digestaatit ovat nestemäisiä tai kiinteitä ja niissä on ravinteita sekä orgaanisia yhdisteitä; struviitti on fosforia ja typpeä sisältävä kidekasvu, joka voidaan erottaa vesistöjen ravinnekierrätykseen; tuhkalajit voivat sisältää myös kaliumia ja epäpuhtauksia riippuen polttoaineesta. Tämä vaihtelu asettaa tarpeen sekä ravinnetasojen että ravinneprofiilien tuntemiselle sekä soveltuvuuden viljelykasveille.

Laatu ja sääntely: jäännöslannoitteiden on täytettävä lannoitevalmisteille asetetut vaatimukset sekä epäpuhtausten, kuten raskasmetallien ja torjunta-ainejäämien, raja-arvot. Elintarvikkeiden ja maatalouden viranomaiset sekä standardointijärjestöt määrittelevät laadunvarmistusmenettelyt, merkinnäminen ja seurannan vaatimukset. EU-tasolla Fertilizing Products Regulation (EU) 2019/1009 ohjaa lannoitevalmisteiden markkinointia ja turvallisuutta.

Käyttö ja vaikutukset: jäännöslannoitteet täydentävät maan ravinteita samoin kuin perinteiset lannoitteet, mutta niiden koostumus ja saatavuus voivat vaihdella. Tämä edellyttää tarkkaa annostelua ja maan- sekä viljelykasvin tarpeiden mittaamista. Oikein hallittuna ne tukevat kestävää maataloutta ja ravinteiden kierrätystä.