ihminenkeho

Ihminenkeho on biologinen kokonaisuus, joka koostuu soluista, kudoksista, elimistä ja elimistöistä. Sen päätehtävänä on ylläpitää elintoimintoja, vastaanottaa ja käsitellä ravintoa sekä tuottaa energiaa, poistaa jätteitä ja mahdollistaa liikkeen sekä vuorovaikutuksen ympäristön kanssa.

Solut muodostavat kudoksia, kuten epiteeli-, side-, lihas- ja hermakudosta. Kudokset järjestäytyvät elimiksi ja elimistöiksi, jotka toteuttavat erityisiä tehtäviä. Yhteistoiminta näiden rakenteiden kautta mahdollistaa kehon toiminnan ja sopeutumisen.

Elimistön pääjärjestelmät ovat verenkierto, hengitys, ruoansulatus, hermosto, endokriininen järjestelmä, immuunijärjestelmä, munuaiset ja virtsatiet, iho sekä tukielimistö ja lisääntymisjärjestelmä. Verenkierto toimittaa verta, happea ja ravinteita sekä poistaa kuona-aineita. Hengitys vastaa kaasujen vaihdosta keuhkoissa. Ruoansulatus pilkkoo ruoan ja imeyttää ravinteet. Hermosto säätelee toimintaa ja tiedonvälitystä. Endokriininen järjestelmä tuottaa hormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä. Immuunijärjestelmä puolustaa kehoa tartunnoilta. Munuaiset ja virtsatiet muodostavat virtsan ja ylläpitävät nestetasapainoa. Iho suojaa kehoa ja säätää lämpötilaa. Tukielimistö (luusto ja lihakset) mahdollistaa liikkeen ja kehon muodon. Lisääntymisjärjestelmä vastaa lisääntymisestä.

Keho ylläpitää homeostaasia: lämpötila, pH-arvot sekä neste- ja elektrolyyttitasapaino pyritään pitämään vakaana. Energiantuotanto perustuu ravinnosta saataviin aineisiin; solut käyttävät tätä energiaa ATP:n muodossa pääasiassa mitokondrioissa.

Kehitys alkaa hedelmöityksestä ja etenee geenien sekä hormonien säätelemänä; ikääntyminen näkyy kudosten toiminnan hidastumisena ja elinten muutoksina. Yksilöllisiä eroja on perinnöllisyydessä, sukupuolessa, elämäntavoissa ja terveyshistoriassa. Tutkimus ja terveydenhuolto kuvaavat kehon toimintaa ja tarjoavat hoitoa sairauksiin.