keuhkoissa

Keuhkoissa viittaa keuhkojen rakenteisiin ja toimintoihin, jotka mahdollistavat kaasujen vaihtumisen hengityksen aikana. Alueeseen kuuluvat sekä ilmatiehyeet että lamellit, joissa happea siirtyy vereen ja hiilidioksidia pois keuhkoista. Keuhkoissa tapahtuu myös hengityksen säätelyyn liittyviä fysikaalisia ja immuunia toimintoja.

Anatomiaa kohden keuhkot ovat pariutuneet elimet rintaontelon sisällä. Oikea keuhko koostuu kolmesta lohkoista (ylä-, keskimmäinen ja alaosa) ja vasen keuhko kahdesta lohkostaan (ylä- ja alaosa) sekä jalkautuvasta harvemmasta tilasta. Keuhkoputket jakautuvat keuhkoputkiksi, pienempiin bronhioleihin ja lopulta litroiksi ilmankuppikokoisia alveoleja, joissa kaasujen vaihto tapahtuu. Keuhkoja peittää kaksinkertainen pleura, joka mahdollistaa liikkeen henkäyksen aikana ilman kitkaa. Hengitysteiden lisäksi keuhkoissa on verisuonisto sekä imusuonisto; alveolit ovat ympäröityjä kapillaariverkostolla, joka muodostaa keuhkojen ilmatiehyiden ja verenkierron välisen kudosyhteen.

Fysiologiaa kohden keuhkoissa tapahtuu ilman sisäänvedon ja ulosvedon kautta ventilaation. Hengityslihakset, kuten diaphragma ja vähemmässä määrin kylkiluiden lihakset, laajentavat rintaonteloa ja alentavat sisäistä painetta, jolloin ilma virtaa sisään. Alveolien ohut kaasujen diffuusioeste mahdollistaa hapen siirtymisen vereen ja hiilidioksidin poistumisen. Pulmonaalinen verenkierto kuljettaa deoksiheesoitua verta keuhkoihin hapettumaan ja takaisin sydämeen.

Keuhkoissa myös immuunipuolustus toimii: alveiolojen makrofagit ja limakalvojen ikkunointi torjuvat ulkopuolisia mikrobeja sekä puhdistavat ilmavirrasta saapuvia hiukkasia. Yleisimmät keuhkoihin liittyvät sairaudet ovat keuhkokuume, astma, COPD sekä keuhkosyöpä, mutta keuhkojen toimintaa voidaan tukea terveellisellä elämäntavalla ja ehkäisevillä tutkimuksilla.