Energiantuotanto

Energiantuotanto tarkoittaa energian tuottamista yhteiskunnan eri toimijoille. Se kattaa sekä sähkö- että lämmöntuotannon sekä näiden yhteistuotannon muotoja kuten yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (CHP). Energiantuotannon toiminta on keskeinen osa kansantalouden infrastruktuuria ja se jakautuu sekä suurten voimalaitosten että hajautettujen, pienemmän mittakaavan järjestelmien välillä.

Tuotantomuodot jakaantuvat fossiilisiin polttoaineisiin (öljy, hiili, maakaasu), ydinvoimaan sekä uusiutuviin energialähteisiin kuten vesivoimaan, tuulivoimaan, aurinkoenergian sekä bioenergiaan. Ympäristö- ja energiapolitiikat ohjaavat siirtymää kohti vähäpäästöisiä ratkaisuja ja korkeamman käytön varmistamista.

Ympäristövaikutukset ja decarbonization: Energiantuotannon päästöt riippuvat polttoaineista. Siirtymä kohti vähäpäästöisiä teknologioita—kuten suurempi uusiutuvien osuus, energiatehokkuus, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä mahdollinen CCS:n käyttö—on keskeinen osa ilmasto- ja energia- politiikkaa.

Markkinat ja hallinto: Energiantuotantoa säädellään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sähkömarkkinat, tukijärjestelmät, päästöoikeudet ja lisenssijärjestelmät vaikuttavat voimalaitosten käytön, investoinnit ja teknologisten ratkaisujen valintaan.

Suomessa energiantuotantoon vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden sivuvirrat, vesivoima, ydinvoima sekä bioenergia, lisäksi tuulivoima ja hajautettu CHP. Suurin osa lämmöstä tuotetaan kaukolämpönä. Maakohtaiset tavoitteet korostavat energiatehokkuutta, varautumista ja siirtymää kohti vähähiilistä energiajärjestelmää.