perinnöllisyydessä

Perinnöllisyys on biologinen ilmiö, jonka mukaan vanhemmilta peritty geneettinen materiaali määrää yksilön ominaisuudet ja niiden periytymisen seuraaville sukupolville. Ominaisuudet voivat ilmetä fyysisinä piirteinä, kuten silmien värinä, sekä heritablina taipumuksina, kuten alttiutena tietyille sairauksille. Perinnöllisyydessä keskeistä on geneettinen materiaali, joka sijaitsee pääasiassa kromosomeilla DNA:han kirjoitettuna suunnitelmana.

Geenit sijaitsevat kromosomeilla, ja useimmilla geeneillä on kaksi alleelia – yksi kummastakin vanhemmalta. Genotyyppi kuvaa yksilön alleelien kohtelua, kun taas fenotyyppi on ilmenevä ominaisuus. Yksittäiset geeniominaisuudet voivat noudattaa Mendelin periytymisen lakeja, joissa eriytyminen sukusoluissa ja niiden uudelleen yhdistyminen tuottavat erilaisia alleeliyhdistelmiä jälkeläisissä.

Periytymistapoja on useita: autosomaaliset dominanssi- ja resessiivisyysmallit sekä X-kytkinen periytyminen, jossa suvussa miehet ja naiset voivat olla herkempiä tietyille sairauksille. Ominaisuudet voivat olla myös polygeenisiä, jolloin useat geenit yhdessä vaikuttavat lopulliseen ilmiasuun. Epigenetiikka huomioi sen, miten ympäristö ja kemialliset merkit säätelevät geenien ilmentymistä ilman DNA:n muuttumista.

Perinnöllisyydellä on keskeinen rooli lääketieteessä, sukututkimuksessa ja evoluution ymmärtämisessä. Sairauksien periytyvyyden selvittäminen, geneettinen testaus ja populaatiogenetiikka pohjautuvat perinnöllisyyden perusperiaatteisiin.