eläinravinnossa

Eläinravinnossa käsitellään ravintoaineita ja niiden koostamista siten, että eläimet saavat riittävästi energiaa, proteiinia, rasvoja, hiilihydraatteja sekä vitamiineja ja kivennäisaineita sekä vettä.

Soveltaminen vaihtelee lajeittain. Ruminantit, kuten lehmät ja lampaat, hyödyntävät monimutkaista ruuansulatusjärjestelmää ja mikrobien hajottamaa kuitua, kun taas monogastriset eläimet, kuten siat ja siipikarja, tarvitsevat tasapainoisen aminohappokoostumuksen sekä helposti käytettävissä olevaa energiaa.

Ravintoaineet voidaan jaotella viiteen pääryhmään: energia, proteiini ja aminohapot, rasvat, vitamiinit sekä kivennäisaineet ja mikroravinteet sekä vesi. Hiilihydraatit ja kuidut tarjoavat energiaa sekä suoliston toimintaa; proteiinin laatu määräytyy aminohappokoostumuksesta; rasvat toimivat sekä energian että rasvaliukoisten vitamiinien lähteenä. Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat elimistön aineenvaihdunnan säätelijöitä.

Ration suunnittelu ja arviointi tähtää ravintoaineiden riittävyyteen ottaen huomioon eläimen laji, ikä, tuotantovaihe ja ympäristö. Käytetään rehulaskelmia ja rehujen analysointia sekä seurataan eläinten terveyttä, tuotantotasoa ja kehonpainoa.

Turvallisuus ja kestävyys ovat keskeisiä; rehujen laadunvalvonta, mahdolliset epäpuhtaudet ja mykotoksiinit sekä ravinnon ympäristövaikutukset otetaan huomioon. Rehujen koostumusta pyritään optimoimaan sekä jätteen vähentämiseen ja resurssien kierrätykseen.