Rikollisuus

Rikollisuus on termi, jolla tarkoitetaan laittomien tekojen ilmiötä yhteiskunnassa. Siihen sisältyy sekä yksittäisiä tekoja että järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Rikollisuus kuvaa rikosoikeudellisesti rangaistavaksi katsottujen teon yleisyyttä ja esiintymistä.

Suomessa rikoslain ja muun rikosoikeudellisen lainsäädännön kautta määritellään, mitä tekoja pidetään rikoksina. Rikollisuuden selvittämistä ja tilastointia hoitavat viranomaiset kuten poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet, ja Tilastokeskus julkaisee tilastoja rikollisuuden kehityksestä. Tilastot eivät aina täysin heijasta todellista määrää, koska kaikista rikoksista ei tehdä ilmoituksia eikä kaikkia tekoja juridisesti todeta.

Rikollisuus jaotellaan tyypillisesti väkivaltarikoksiin sekä omaisuusrikoksiin, ja näiden alaluokkiin kuten pahoinpitely, ryöstö tai murto sekä varkaus ja vahingonteko. Lisäksi otetaan huomioon erikoisalat kuten huumausainerikokset, talousrikokset sekä järjestäytynyt rikollisuus. Rangaistukset riippuvat rikoksen laadusta ja vakavuudesta sekä siitä, onko kyseessä yksittäinen teko vai toistuva toiminta.

Rikollisuuden kehitykseen vaikuttavat taloudelliset, sosiaaliset ja demografiset tekijät sekä lainsäädäntö ja valvontakäytännöt. Tutkijat seuraavat trendejä kuten ikäjakoa, alueellisia eroja ja rikosten teknologian muutoksia, mukaan lukien digitaalisia rikoksia.

Ennaltaehkäisy keskittyy sekä yksilötason että yhteisöjen ylläpidettäviin toimiin: koulutus, työllisyys, sosiaalinen tuki sekä ennaltaehkäisevä poliisitoiminta. Kansainvälinen yhteistyö ja tietoturva korostuvat nykypäivän rikollisuuden torjunnassa.