Tutkijat

**Tutkijat**

Tutkijat, tai tutkijatutkijat, ovat Suomessa yleisesti käytetty nimitys tutkijoille, jotka työskentelevät yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai muissa akateemisissa organisaatioissa. Termi tulee latinan sanasta *studium*, joka tarkoittaa opiskelua tai tutkimusta. Suomessa tutkijat ovat olleet keskeisiä osaajia kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen kehittämisessä, erityisesti 1900-luvun alusta lähtien.

Suomessa tutkijat ovat jaettu useisiin eri ammattikuntiin, kuten luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja tekniikan tutkijoihin. Heidän tehtävänsä käsittää tutkimuksen suorittamista, opetusta ja tutkimustulosten levittämistä. Tutkijat voivat olla tohtoreita, lisensiaatteja tai muiden tutkijatutkintoja omaksuneita asiantuntijoita. Tohtorintutkinto on Suomessa yleisin tutkijan pätevyysaste, ja se edellyttää laajaa tutkimusprojektin toteuttamista ja väitöskirjan kirjoittamista.

Tutkijat toimivat usein yhteistyössä eri organisaatioiden ja maiden kanssa, ja heidän työskentelyään ohjaavat kansalliset tutkimusrahoitusjärjestelmät sekä kansainväliset yhteistyöverkostot. Tutkimuslaitokset, kuten Suomen Akatemia ja Teknillinen tutkimuskeskus VTT, tukevat tutkijoiden työtä rahoituksella ja tukemalla niiden yhteistyötä. Tutkijat ovat olleet myös merkittäviä vaikuttajia suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, erityisesti koulutuksen, teknologian ja kulttuurin alalla.