Kloonauksen

Kloonauksen käsite viittaa biologiseen prosessiin, jolla tuotetaan geneettisesti identtinen kopio jostakin alkuperäisestä. Kloonauksia voidaan tarkastella pääasiassa kahdessa muodossa: kokonaiskloonauksessa luodaan uusi yksilö, joka on geneettisesti identtinen donorille; geenikloonauksessa kloonataan vain tietty geeni tai DNA-jakso. Kasveilla yleisimmin puhutaan vegetatiivisesta kloonaamisesta, jossa geneettisesti identtiset kasvit saadaan pistokkaista tai kudostekniikoilla.

Käytännön menetelmät ja muodot

Yleisimpiä eläin- ja kasvikloonauksessa ovat somatic cell nuclear transfer (SCNT), jossa donorin somaattisesta solusta peräisin oleva tuman DNA siirretään tyhjennettyyn munasoluun ja alkio kehittyy klooniksi. Toinen keino on alkion jakautuminen, jolloin alkuperäisestä alkioista syntyy identtisiä klooneja. Kasveilla kloonaus tapahtuu yleisesti pistokkaiden tai kudosviljelyn kautta, jolloin geneettinen materiaali säilyy.

Sovellukset

Kloonauksella on merkittäviä sovelluksia tutkimuksessa, biolääketieteessä, maataloudessa ja suojelussa. Reprosessiivinen kloonaus voi tuottaa geneettisesti identtisiä yksilöitä, kun taas geenikloonauksella voidaan tarkastella tai hyödyntää tiettyjä geenejä ja niiden vaikutuksia. Kasvien kloonaus mahdollistaa identtisten kasvupopulaatioiden tuottamisen sekä uhanalaisten lajien säilyttämisen.

Eettiset ja lainsäädännölliset näkökohdat

Kloonaukseen liittyy huomattavia eettisiä, eläinten hyvinvointiin sekä sääntelyyn kohdistuvia kysymyksiä. Monet maat rajoittavat tai kieltävät elävien kloonien tuotannon sekä siihen liittyvän tutkimuksen. Dolly the sheep (1996/1997) on tunnettu varhainen esimerkki eläinkloonauksesta, joka kiinnitti huomiota sekä teknisiin mahdollisuuksiin että eettisiin kysymyksiin.