Jätteenkäsittelyllä

Jätteenkäsittelyllä tarkoitetaan prosessien kokonaisuutta, jolla jätteet siirtyvät syntypaikasta käsittelyyn, hyödyntämiseen tai turvalliseen loppusijoitukseen. Sen tavoitteena on minimoida ympäristö- ja terveysriskit, vähentää jätteen määrää sekä maksimoida materiaalien ja energian kierrätys ja uudelleenkäyttö. Jätteenkäsittelyyn liittyy sekä kotitalousten että elinkeinoelämän tuottamien jätteiden hallinta.

Keskeisiä vaiheita ovat jätteiden keräys, kuljetus ja lajittelu sekä esikäsittely. Tämän jälkeen jätteet ohjataan kierrätykseen, mekaaniseen ja biologiseen käsittelyyn sekä energian talteenottoon. Biojätteet hyödynnetään kompostoinnissa tai anaerobisessa digestiössä, kierrätykelpoisista materiaaleista valmistetaan uusia tuotteita ja yhdyskuntajätteistä osa poltetaan energian tuottoon. Lopullinen sijoittaminen kaatopaikalle on viimeinen keino. Näin noudatetaan jätteen hierarkiaa: ennaltaehkäisy, uudelleenkäyttö, kierrätys, energian talteenotto ja lopullinen sijoitus.

Jätteenkäsittelyä säädellään sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. EU-direktiivit ohjaavat jätteenhallintaa ja kierrätyksen tavoitteita, joita jäsenvaltiot toteuttavat kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa toimivat kuntien omistamat jäteyhtiöt, yksityiset kierrätys- ja jätehuoltoyritykset sekä tuotteen tuottajavastuun alaiset järjestelmät. Jätteen keräys, lajittelu ja kierrätys sekä energian talteenotto raportoidaan tilastoinnin ja mittareiden avulla.

Jätteenkäsittelyn haasteita ovat kontaminaatio, kustannukset, tilojen riittävyys ja julkinen hyväksyntä. Tulevaisuuden suuntauksia ovat parempi lajittelu ja lajittelun digitalisointi, sekä kiertotalouden laajentaminen uusien kierrätys- ja materiaaliteknologioiden sekä tuotteen suunnittelun avulla.