Infektioiden

Infektio on tila, jossa elimistöön tunkeutuvat patogeeniset mikro-organismit — bakteerit, virukset, sienet tai loiset — aiheuttavat kudosten vaurioitumista ja tulehdusreaktion. Infektio voi olla akuutti tai krooninen, ja oireet sekä kulku riippuvat patogeenistä ja kudoksesta, johon infektio on kohdistunut.

Yleisimmät infektiot kohdistuvat hengitys- ja ruoansulatuskanavaan sekä ihoon ja pehmytkudoksiin, harvemmin keskushermostoon tai verenkiertoon. Oireet vaihtelevat: kuume, väsymys, pahoinvointi sekä paikalliset oireet kuten yskä, kurkkukipu, vatsakipu, ripuli tai ihottuma. Vakavissa tapauksissa voi kehittyä yleistulehdus tai sepsis, joka vaatii pikaista hoitoa.

Diagnostikka perustuu potilaan historiaan, fyysisiin löydöksiin sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Bakteerinfektioissa usein kulttuurit ja herkkyystestit, viruksissa PCR- tai serologiset tutkimukset, sieninfektioissa sekä loistartunnissa vastaavat menetelmät. Hoito räätälöidään patogeenin mukaan: antibiootit bakteerinfektioihin, viruslääkkeet joihinkin virussairauksiin, sienilääkkeet sekä loislääkkeet. Tukihoito ja nesteytys ovat usein olennaisia.

Ennaltaehkäisy perustuu hyvään hygieniaan, rokotteisiin, turvalliseen elintarvike- ja vesitalouteen sekä väestön terveyden ja vastustuskyvyn vahvistamiseen. Harkittu antibioottien käyttö ja sairaalainfektioiden torjunta sekä resistenssien ehkäisy ovat keskeisiä julkisen terveyden tavoitteita.

Epidemiologia ja taudinjohto vaihtelevat alueittain ja aikakausittain. Infektioiden taakka on suuri erityisesti matalan tulotasojen maissa, ja hengitystie-, ruuansulatuskanava- sekä iho-infektiot muodostavat suurimman osan taudinpurkauksista.