Grönlanti

Grönlanti on suurin saari maailmassa ja autonominen alue Tanskan kuningaskunnassa. Se sijaitsee Pohjois-Atlantin ja Arktisen alueen rajalla, pääasiassa länsi- ja pohjoisrannikolla. Pääkaupunki on Nuuk, ja väestö on noin 56 000–58 000 asukasta (tilastot 2020-luvulla). Virallisia kieliä ovat Kalaallisut ja tanska.

Poliittisesti Grönlanti nauttii itsehallinnosta. 2009 voimaan tulleen Grönlannin itsehallintolain myötä Inatsisartutin (parlamentti) valta on laajentunut useissa sisäasioissa, ja hallitusta johtaa Naalakkersuisut. Ulkopolitiikka, puolustus ja rahavaltion hallinta kuuluvat edelleen Tanskalle. Grönlanti pyrkii kehittämään omia menestystekijöitään, kuten kalastusta, energiantuotantoa ja kestävää turismia, samalla säilyttäen tiiviin suhteen Tanskaan.

Maantiede ja ilmasto muodostavat Grönlannin tunnuspiirteet. Suurin osa maasta on jäätikköpeitteinen, ja rannikkoseudut sekä pienemmät sisämaan laajat tundra-alueet ovat asuttuja. Ilmasto on pääasiassa arktinen, mutta rannikoilla mikroilmastoja voi esiintyä; ilmastonmuutos on vaikuttanut jäätiköiden sulamiseen ja alueen ekosysteemeihin.

Talous ja yhteiskunta perustuvat ennen kaikkea kalastukseen, joka muodostaa suurimman osan viennistä ja työllisyydestä. Turismi ja alakohtaiset palvelut kasvavat, ja vesivoima sekä muut uusiutuvat energialähteet tukevat kasvua. Maayhteisön kulttuuriuuteen kuuluu sekä Kalaallit-nuorisoa että Inuit-perinteiden elpymä, monipuolinen musiikki, käsityöt ja perinteiset kalastustavat.

Historia ja kulttuuri ovat Grönlannin keskusaiheita. Alkuperäiskansat asuttivat saarta jo tuhansia vuosia sitten; norjalais- ja inuitperinteet ovat muokanneet kieltä ja tapoja. Tanskan hallinto alkoi siirtomaa-ajan loppupuolella; 1979 saavutettiin itsehallinnon alku, ja 1985 Grönlanti erosi EU:sta. Nykyinen kehitys nojaa sekä perinteisiin että moderniin hallintoon.