Maayhteisön

Maayhteisö, eli maaperän eliöyhteisö, tarkoittaa kaikkien maaperässä elävien organismeiden kokonaisuutta. Siihen kuuluvat monimuotoiset mikrobiyhteisöt – bakteerit, arkeonit, sienet ja alkueläimet – sekä maaperäeläimiä ja muita maaperäeliöitä. Nämä organismien vuorovaikutukset muodostavat maaperän ekosysteemin toiminnan perustan, jossa hajottajat kierrättävät orgaanista ainesta ja kasvit voivat muodostaa yhteistyösuhteita maaperän kanssa.

Maayhteisö muodostaa ravinto- ja energiapuun: bakteerit, arkeonit ja sienet hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita, kun taas pieneliöt ja maaperäeläimet muokkaavat maaperän rakennetta sekä muodostavat ravintoverkkoja. Sienten muodostama mykorrhiza-verkosto parantaa kasvien veden- ja ravinteiden saantia sekä juurten kasvua, ja vaikuttaa kasvien terveyteen.

Monet tekijät muokkaavat maayhteisöä: maaperän tekstuuri ja pH, kosteus, lämpötila, orgaanisen aineksen määrä sekä maankäyttö. Vuorovaikutukset kuten kilpailu, mutualismi sekä saalistus ja loiset sekä ilmastonmuutos ja maatalouden käytännöt muokkaavat yhteisön rakennetta ja toimintoja.

Tutkimuksessa maayhteisöjä tutkitaan muun muassa DNA-sekvensoinnilla (kuten 16S- ja ITS-alueet), metagenomisella analyysillä sekä mittauksilla kuten mikrobien biomassamittaus, maaperän respirointi ja entsyymitoiminta. Näillä indikaattoreilla arvioidaan maaperän terveyttä ja sen kykyä tuottaa ekosysteemipalveluita.

Maayhteisön tila heijastaa maan tilaa ja kykyä ylläpitää kasvien kasvua, hiilen varastointia ja veden kiertoa. Maaperän monimuotoisuuden suojeleminen on keskeistä sekä luonnon- että maatalousympäristöissä.