Inuitperinteiden

Inuitperinteiden käsite viittaa inuitien kulttuurin monipuolisiin perinteisiin ja käytäntöihin, joita esi- ja nykyiset sukupolvet ovat siirtäneet eteenpäin arktisilla alueilla Kanadassa, Grönlannissa, Alaskassa sekä Chukotkan ja muiden Pohjoisen alueiden yhteisöissä. Perinteet vaihtelevat alueittain kielten ja elinympäristön mukaan, mutta niillä on yhteisiä arvoja ja tapoja tulla toimeen haastavien olosuhteiden kanssa.

Keskeiset arvot Inuitperinteissä korostavat suhdetta luontoon, kulutustarpeiden jaon merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä toisten ihmisten jaeläinten kunnioittamista. Sila-niminen sosiaalinen koodi ohjaa käytöstä ja vuorovaikutusta: myönteinen käytös, suvaitsevaisuus, vieraan ottaminen ja konfliktien välttäminen ovat tärkeässä asemassa. Qaujimajatuqangit (perinteinen tieto) ohjaa päätöksentekoa ja sopeutumista ympäristöön sekä vapaaehtoista johtajuutta.

Perinteisiin kuuluu metsästys- ja kalastustavat sekä niihin liittyvät rituaalit, retkikunnat ja valmistusmenetelmät. Arktisissa oloissa elävillä yhteisöillä on ollut tiivis jakamisen järjestelmä: saaliin jaosta sekä tarinoiden, opetuksen ja tekevien töiden siirtämisestä eteenpäin. Inuksuit, kivilaattoista rakennelmat, ovat merkittäviä maamerkkejä ja monissa yhteisöissä ne toimivat sekä käytännön että seremoniallisina symboleina. Taiteessa ja musiikissa korostuvat kertomukset eläinten hengistä sekä veden jumalien, kuten Sednan, tarinat. Throat singing ja muut ilmaisumuodot ovat osa yhteisöllistä ilmaisua ja kulttuurienvälisiä vaihtoja.

Nykyään Inuitperinteitä ylläpidetään ja kehitetään elinvoimaisina osana koulutusta, kielikeskuksia sekä yhteisöjen tapahtumia. Perinteinen tieto ja käytännöt integroidaan osaksi arkea, tutkimusta ja päätöksentekoa, jotta kieli, identiteetti ja ekologinen kunnioitus pysyvät elossa.