Eläkkeiden

Eläkkeet ovat tuloja, joita maksetaan henkilölle, joka on poistunut työelämästä tai jonka työkyky on olennaisesti heikentynyt. Suomessa eläkkeet jakautuvat kahteen pääryhmään: ansiosidonnaiseen eläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen. Lisäksi yksityiset tai työpaikkojen lisäeläkkeet voivat täydentää julkista eläkejärjestelmää.

Ansiosidonnainen eläke karttuu työuran tulosten ja työvuosien mukaan. Suuruuteen vaikuttavat pitkäaikaiset ansiotulot, kertymä ja eläkeiän odotus. Rahoitus perustuu työuran aikana maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin, ja eläkkeitä hoitavat sekä valtion järjestelmät että yksityiset eläkevakuutusyhtiöt.

Kansaneläke on tarkoitettu henkilölle, jolla on vähän tai ei lainkaan ansiotuloa. Se rahoitetaan verovaroista ja maksaa Kela. Kansaneläkettä voidaan täydentää takuueläkkeellä, jonka tarkoituksena on turvata minimieläke riippumatta muusta tulotasosta.

Järjestelmään sisältyy lisäksi työhön perustuva työkyvyttömyyseläke sekä perhe-eläke, ja muita etuuksia. Eläkkeet määräytyvät kertymän ja sääntöjen mukaan, ja ne voivat täydentää toisiaan.

Eläkkeiden hallintaa ja tilastointia koordinoivat viranomaiset kuten Kela ja Eläketurvakeskus, ja järjestelmää tarkistetaan lainsäädännön muuttuessa. Eläkkeiden korotukset seuraavat usein kustannusindeksin muutoksia, jotta ostokykyä pyritään ylläpitämään.