työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke on Suomessa ansiosidonnaiseen eläkejärjestelmään kuuluva etuus, joka korvaa osittain tai kokonaan henkilön työkyvyn menettämisen sairauden tai vamman vuoksi. Se kuuluu palkansaajien ja yrittäjien työeläkkeitä koskevaan järjestelmään ja voi koskea sekä pysyvästi että tilapäisesti työpanoksen vähentynyttä.

Kelpoisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen perustuu pitkälti työeläkkeen karttumiseen ja pysyvään tai pitkäaikaiseen työkyvyn alenemiseen. Hakijan on yleensä täytyttävä lääketieteellinen edellytys työkyvyn merkittäväksi rajoittumiseksi sekä oltava saaneena riittävä määrä eläkkeen karttumaa. Arviointiin vaikuttavat sekä lääketieteelliset selvitykset että mahdollinen kuntoutussuunnitelma; käytännössä eläkkeen myöntäminen perustuu sekä hoitotiedon että työelämätilanteen kokonaisarvioon.

Työkyvyttömyyseläkkeen suuruutena voi olla täysi tai osittainen riippuen siitä, kuinka paljon työkyky on alentunut. Täysi eläkkeen saaminen edellyttää, että työkyky on olennaisesti menetetty, kun taas osittainen eläkkeen määräytyy työkyvyn vähentymisen mukaan. Eläkkeen määrä lasketaan yleensä aiempien ansioiden, työkyvyn alenemisen määrän sekä iän perusteella, ja se voi olla mahdollista yhdistää muiden etuuksien kanssa.

Prosessi alkaa yleensä hakemuksella eläkkeen myöntäjiin liittyvälle viranomaiselle tai eläkevakuutusyhtiölle, jossa arvioidaan sekä sairaudellinen että työelämäpoikkileikkaava tilanne. Päätöksen tekeminen ja mahdollinen valitusvaihe voidaan toteuttaa suhteessa Suomen eläkejärjestelmään kuuluvien sääntöjen mukaan.

Työkyvyttömyyseläke liittyy usein myös kuntoutukseen ja työhön paluun tukemiseen: kuntouttamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä vaihtoehtoisia työmahdollisuuksia voidaan käyttää eläkkeen rinnalla tai sen osana.