työkyky

Työkyky on käsite, jolla viitataan yksilön kykyyn suoriutua ansiotyöstä ottaen huomioon terveydellinen toimintakyky sekä kykymme vastata työelämän vaatimuksiin. Se kattaa fyysiset ja psyykkiset edellytykset, kognitiiviset taidot, motivaation sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten työpaikan järjestelyt ja tuen. Työkyky ei ole staattinen ominaisuus, vaan se voi muuttua iän, terveyden, kuntoutuksen, koulutuksen ja työympäristön kehittymisen myötä.

Determinantit ja muutokset: Työkyky riippuu sekä yksilön terveydestä että työyhteisön rakenteista. Sairaudet, vammat, mielenterveys ja lääkitys voivat heikentää sitä, kun taas kuntoutus, lisäkoulutus sekä toimiva työympäristö voivat vahvistaa sitä. Työkyky nähdään usein suhteessa työtehtävien vaatimuksiin ja mahdollisiin sopeutuksiin, kuten muokkauksiin työtehtävissä, joustaviin työaikoihin tai kevennettyyn työnkuvaan.

Arviointi ja käyttö: Työkykyä arvioivat usein terveydenhuollon ammattilaiset sekä työterveyshuolto. Arviointi ohjaa päätöksiä liittyen sairausloma-, kuntoutus- ja mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeen tai muiden tukien piirissä etenemiseen sekä työnteon jatkamiseen tai palaamiseen työelämään. Työkykyä voidaan tukea suunnitelmallisesti, jotta henkilö voisi jatkaa työtä tai palata töihin mahdollisimman laadukkaasti ja turvallisesti.

Toimet työkyvyn ylläpitämiseksi: Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet voivat sisältää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, työterveyshuollon tukea, ammatillista kuntoutusta, työnantajan sopeuttamisia (esim. ergonomia, tehtävien muokkaaminen), koulutusta sekä yksilöllisiä kuntoutus- ja työskentelyyn kannustavia ohjelmia.