eläkkeen

Eläke on Suomessa yleistermi tulojen turvaamiseksi vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Yleensä eläkkeitä on kaksi suurinta ryhmää: kansaneläke ja työeläkkeet. Kansaneläke on Kela:n myöntämä perusturva, jota maksetaan tarveharkintaisena pienituloisille ja Suomessa asuville. Työeläkkeet karttuvat työuran aikana ja ne rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla eläkevakuutusmaksuilla; ne maksetaan yleensä vanhuuden tai työkyvyttömyyden alkaessa.

Kansaneläkkeen määrä riippuu iästä, asumismuodosta sekä muista tuloista ja omaisuudesta. Kansaneläke myönnetään Kelan kautta, ja se voi täydentää muiden tulojen määrää. Tarveharkinnan avulla pyritään varmistamaan perustoimeentulo.

Työeläkkeiden suuruus ja karttumatiheys määräytyy ansioiden, työuran pituuden sekä eläkkeen alkamisen ajankohdan mukaan. Eläkettä voi ottaa täysimääräisenä tai osittain aikaisemmin; varhennys tai myöhästyminen vaikuttaa eläkkeen määrään. Maksu tapahtuu kuukausittain ja eläkkeen suuruuteen vaikuttavat myös lainsäädännön muutokset.

Eläkkeitä hallinnoivat Kela (kansaneläke) sekä työeläkevakuutuslaitokset, ja lisäksi tarjolla on yksityisiä lisäeläkkeitä. Hakeminen ja maksu tapahtuvat kunkin järjestelmän säännösten mukaan. Eläkkeen genitive on eläkkeen; sitä käytetään ilmauksissa eläkkeen määrä, eläkkeen hakeminen ja eläkkeen karttuminen.