Ääriolosuhteet

Ääriolosuhteet ovat olosuhteita, jotka poikkeavat huomattavasti normaalissa, arkisessa ympäristössä esiintyvistä rajoista. Ne voivat liittyä sekä luonnollisiin ympäristöihin että teknisiin ja teollisiin testeihin, joissa pyritään mittaamaan järjestelmien suorituskykyä, kestävyyttä ja turvallisuutta äärimmäisissä olosuhteissa. Tyypillisiä muuttujia ovat lämpötila, paine, säteily, kosteus, kemiallinen koostumus sekä mekaaninen stressi, kuten tärinä ja iskut. Näiden lisäksi yhdistelmät voivat pahentaa vaikutuksia.

Luontaiset äärimmäiset ympäristöt jakautuvat esimerkiksi kylmiin ja kuumiin ekosysteemeihin, suureen paineeseen sekä avaruuden tyhjiöön. Maallisia esimerkkejä ovat arktiset ja antarktiset alueet, aavikot, syvänmeren paine sekä altistuminen voimakkaalle UV-säteilylle. Teknologisissa sovellutuksissa äärimmäisiä olosuhteita syntyy esimerkiksi laitteiden kestävyyden mittauksessa lämpötilan vaihteluille, tyhjiölle, korkeille tai matalille paineille, ionisoivalle säteilylle sekä tärinälle ja iskuille.

Ääriolosuhteiden tutkimus on keskeistä monilla aloilla: materiaalitiede, elektroniikka, avaruusteknologia, auto- ja ilmailuteollisuus sekä lääketiede. Niiden avulla varmistetaan suunnittelun kestävyys, luotettavuus ja turvallisuus sekä kehitetään uusia ratkaisuja, jotka toimivat myös epäedullisissa olosuhteissa. Tutkimuksessa käytetään erikoistuneita laitteita ja tiloja, kuten ympäristökaappeja, lämpötila- ja paineprofiililaitteita sekä säteily- ja tärinätiloja, sekä simulointia.