yksilödataa

Yksilödataa tarkoittaa kaikkia tietoja, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti tunnistaa yksilön. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi nimi, osoite, sähköpostiosoite, henkilötunnus sekä biometriset tai terveystiedot. Myös useiden tietojen yhdistelmät voivat johtaa yksilön tunnistamiseen. Tästä syystä yksilödataa käsitellään usein tiukasti ja vaaditaan asianmukaisia hallintakeinoja.

Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrittelee yksilödataan kuuluviksi tiedot, joita voidaan käyttää yksilön tunnistamiseen. Käsittelylle on oltava laillinen peruste, kuten suostumus, sopimus, lakivelvoite, oikeutettu etu tai yleinen etu. Rekisterinpitäjän ja käsittelijän on noudatettava periaatteita kuten läpinäkyvyys, tarkoituksenmukaisuus, tietojen minimointi, oikeellisuus ja säilyttämisen rajoittaminen sekä varmistettava tietoturva.

Hyödyllisiä käytäntöjä ovat anonymisointi ja pseudonymisointi, sekä that pääsynhallinta, salaus ja turvallisuusvalmiuspoikkeamat. Tietoja säilytetään vain niin kauan kuin se on tarpeen, ja niihin on rajoitettu pääsy. Kriittisiä ovat myös tiedon laadun ylläpito ja vaikutusten arviointi tietojenkäsittelyn yhteydessä.

Käyttäjillä on oikeuksia, kuten oikeus päästä omiin tietoihinsa, oikaisuun, tietojen poistamiseen, siirtämiseen sekä oikeus rajoittaa tai vastustaa käsittelyä ja vaikuttaa automaattisen päätöksenteon käyttöönottoon.

Suomessa tietosuoja-asioita valvovat viranomaiset ja ohjeistukset, kuten tietosuojavaltuutettu. Suomessa noudatetaan GDPR:n lisäksi kansallista tietosuojalainsäädäntöä, ja tavoitteena on suojata yksilöiden yksityisyyttä sekä varmistaa oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja turvallinen datankäyttö. Esimerkkejä yksilödataan kuuluvista tiedoista ovat henkilötiedot, terveystiedot, taloudelliset tiedot ja online- tai digitaalisen identiteetin tunnisteet.