tietosuojalainsäädäntöä

Tietosuojalainsäädäntöä koskee henkilötietojen käsittelyä sekä julkisessa että yksityisessä sektorissa. Keskeinen viitekehys on Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka tuli voimaan vuonna 2018. Suomessa lainsäädäntöä täydentää ja soveltaa kansallinen lainsäädäntö, kuten henkilötietolaki, jolla toteutetaan GDPR:n periaatteet käytäntöön.

GDPR:n keskeiset periaatteet sisältävät laillisuuden, oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden, tarkoituksen rajoittamisen, tietojen minimoinnin, oikeellisuuden, tallennuksen rajoittamisen sekä tietojen eheydellisyyden ja luottamuksellisuuden. Lisäksi korostetaan rekisteröityjen oikeuksia, kuten oikeutta saada pääsy omiin tietoihinsa, oikaisuun, poistamiseen, käsittelyn rajoittamiseen, vastustamiseen, tietojen siirtämiseen ja oikeutta valittaa valvontaviranomaiselle.

Soveltaminen tapahtuu ensisijaisesti EU-tasolla, mutta jäsenvaltiot voivat säätää tarkennuksia. Suomessa tietosuoja-asetusta täydennetään lainsäädännöllä, ja valvontaviranomaisena toimii tietosuojavaltuutettu, joka valvoo käsittelyn lainmukaisuutta, antaa ohjeita ja käsittelee kanteluita sekä tutkimuksia.

Kansainväliset henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin edellyttävät asianmukaisia suojatoimia, kuten EU:n asianmukaisuuspäätöksiä tai sopimuksellisia suojatoimia (esimerkiksi standardinmukaiset sopimusehdot). Kehitys- ja palvelutoiminnassa nousevat esiin erityisalat, kuten terveys- ja finanssialat sekä kiinteä digitaalipalveluiden sääntely.

Tietosuojalainsäädäntö tähtää sekä yksilön oikeuksien turvaamiseen että luotettavan, läpinäkyvän ja turvallisen datankäsittelyn edistämiseen organisaatioissa.