lainmukaisuutta

Lainmukaisuutta tarkoitetaan tilaa tai ominaisuutta, jossa jokin teko, päätös tai järjestelmä on lainmukainen eli voimassa olevien lakien ja säädösten sekä hallinnon ohjeiden puitteissa. Termi kattaa sekä lainsäädännön noudattamisen että oikeusnormien soveltamisen käytännössä.

Se kattaa sekä julkisen hallinnon toiminnan että yksityisen toiminnan. Lainmukaisuus merkitsee sitä, että päätökset ja menettelyt ovat laillisia, oikea-aikaisia ja oikeudenmukaisia sekä että ne perustuvat säädettyihin valtuuksiin ja prosesseihin. Se koskee sekä kirjoitettua lakia että viranomaisten antamia määräyksiä sekä tulkintaa ja soveltamista.

Roolinsa perusteella lainmukaisuus on keskeinen osa oikeusvaltioperiaatetta. Hallinnon on toimittava lain puitteissa, viranomaisten päätökset ovat oikeutettuja oikeudellisten edellytysten nojalla, ja kansalaisilla on usein oikeus valittaa päätöksistä tai vedota oikeuteen. Lainmukaisuutta valvovat muun muassa oikeudenkäynti- ja valvontajärjestelmät sekä hallinnon sisäiset auditointiprosessit.

Yksityisellä sektorilla lainmukaisuutta käytetään usein käsitteenä compliance, eli ohjelmistojen, koulutuksen ja käytäntöjen kautta pyritään varmistamaan, että toiminta noudattaa lakeja, säädöksiä ja soveltuvia standardeja. Rikkomukset voivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, taloudellisiin sakkoihin tai mainehaittoihin.

Lainmukaisuus ja moraali eivät aina kohtaa; toiminnan voi olla laillista mutta ei välttämättä moraalisesti hyväksyttävää. Siksi lainmukaisuutta arvioidaan usein yhdessä oikeuden, etiikan ja yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Seuraavat käsitteet liittyvät: laillisuusperiaate, oikeusvaltio, lainsäädäntö ja perustuslaki.