oikeuksia

Oikeuksia tarkoittaa yleisesti yksilön tai ryhmän saamia tai turvattuja etuoikeuksia, joita säädökset, kansainväliset sopimukset sekä yhteiskunnalliset normit tunnustavat ja suojaavat. Oikeudet voivat pohjautua ihmisarvon kunnioittamiseen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun, ja ne mahdollistavat osallistumisen yhteiskuntaan sekä yksilön turvallisen ja vapaan elämän.

Luokittelu: Oikeudet jaetaan usein civil- ja poliittisiin oikeuksiin sekä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin. Esimerkkejä ovat oikeus elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, sananvapaus ja kokoontumisvapaus sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet kuten työllistymis- ja sosiaaliturvaoikeudet sekä terveydenhuoltoon ja koulutukseen pääsy; sekä kulttuurinen oikeus osallistua kulttuurielämään ja saada kulttuurisia resursseja.

Kansainväliset ja kansallinen kehykset: Oikeuksia turvataan kansainvälisesti muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisella julistuksella sekä ICCPR:llä ja ICESCR:llä sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksella (ECHR). Euroopan unionin perusoikeuskirja täydentää EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöä. Näiden sopimusten sitovuus sekä valvonta riippuvat kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisestä oikeudesta.

Suomessa perusoikeudet määrittelee perustuslaki, jota täydennetään muulla lainsäädännöllä. Keskeisiä oikeuksia ovat muun muassa vapauden ja turvallisuuden oikeudet, uskonnonvapaus, sananvapaus sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja yksityisyyden suojaan. Oikeudenmukaisuuden valvonta tapahtuu sekä tuomioistuinten kautta että Eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin toimien avulla.

Oikeuksien suojelu on jatkuva prosessi, joka vaatii lainsäädännön kehittämistä, valvontaa ja kansalaisten aiheellista osallistumista.