vesieläimiin

Vesieläimiin viittaa yleinen käsite vesistöissä elävien eläinten ryhmä. Vesieläimet voivat elää sekä makeassa että suolaisessa vedessä, ja niiden elinkaari, lisääntyminen sekä ravinnonhankinta ovat sopeutuneet veden olosuhteisiin. Käsite kattaa sekä selkärankaiset, kuten kalat ja sammakkoeläimet, että selkärangattomat, kuten äyriäiset (esim. rapu- ja katkaravut), nilviäiset (simpukat, osterit) sekä korallit.

Elinympäristöt vaihtelevat makean veden järvissä ja joissa sekä merissä ja brackish-vedessä. Sopeutumiset liittyvät hengitykseen (kidat, iho tai keuhkot), suolatasapainon hallintaan sekä muihin veden mukana toimiviin elintoimintoihin. Monilla kaloilla on uimarakko, joka auttaa uimisessa ja syvyyden säätelyssä.

Ravintoketjussa vesieläimet voivat toimia sekä saalis- että saalistajina. Ne muodostavat tärkeän osan ravintoketjuista ja vaikuttavat ravinteiden kiertoon sekä ekosysteemin rakenteeseen. Ihmistoiminnalle vesieläimet ovat keskeisiä ruokaketjun osia, ne esiintyvät akvaariotaloudessa sekä tutkijoiden ja vesiviljelyn kohteina.

Uhat ja suojelu: vesistöjen pilaantuminen, ilmastonmuutos, ylikalastus sekä vieraslajien leviäminen uhkaavat vesieläinten monimuotoisuutta ja elinoloja. Suojelukeinot sisältävät vesistöjen tilan seurantaa, kalastusrajoituksia, elinympäristöjen suojelemista ja palauttamista sekä päästöjen vähentämistä.