tulehdustilat

Tulehdustilat ovat kehon immuunivasteen aiheuttamia tiloja, joissa kudokseen kehittyy tulehdusprosessi. Ne voivat esiintyä akuuttina tulehduksena, joka kehittyy nopeasti ja on lyhytkestoinen, tai kroonisena, jolloin tulehdus jatkuu pitkään ja voi johtaa kudosvaurioihin. Tulehduksia voivat aiheuttaa infektiot (bakteeri-, virus- tai sieni-infektiot), kudostuho, autoimmuunisairaudet sekä allergiset reaktiot ja ympäristötekijät.

Tulehduksen taustalla ovat kehon puolustusreaktion välittäjäaineet, kuten histamiini, prostaglandiinit ja sytokiinit (esim. TNF-α, IL-1, IL-6). Näiden vaikutuksesta verisuonet laajenevat, kapillaarien läpäisevyys lisääntyy ja paikalle kerääntyy immuunisoluja. Akuutti tulehdus on yleensä reaktiivinen ja paranee, kun syy poistuu. Kroonisessa tulehduksessa vaste voi muuttua pitkäaikaiseksi ja kudosvaurioksi.

Oireet ja diagnostiikka: Paikallinen tulehdus ilmenee punoituksena, lämmön tunteena, turvotuksena ja kivuna. Yleistyneet oireet voivat olla kuume, väsymys ja heikentynyt toimintakyky. Diagnostikassa käytetään kliinistä tutkimusta sekä laboratorio- ja kuvantamismenetelmiä; tavallisia mittareita ovat CRP ja ESR sekä valkosolujen määrä. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia kudosnäytteiden tai kuvantamisen avulla.

Hoito: Hoito perustuu taustalla olevan syyn hoitamiseen ja tulehduksen hallintaan. Tulehdusta lievitetään usein ei-steroidisilla tulehduskipulääkkeillä ja tarvittaessa kortikosteroideilla. Infektioiden hoidossa käytetään sopivia antibiootteja, virus- tai sienilääkkeitä. Autoimmuunisairauksissa käytetään DMARD- ja biologisia lääkkeitä sekä yksilöllisiä hoito-ohjelmia. Myös lepo, liikunta ja terveellinen ruokavalio tukevat toipumista.

Ennuste ja seuraaminen: Akuutti tulehdus paranee usein hyvän hoidon myötä. Krooniset tulehdukselliset tilat voivat aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita ja vaativat pitkäaikaista seurantaa. Ennaltaehkäisy perustuu rokotuksiin, infektiotilanteiden minimointiin ja elintapojen tukemiseen.