bakteeri

Bakteeri on yksisolukoinen, prokaryoottinen organismi. Se on yleinen maapallolla ja sitä löytyy lähes kaikista elinympäristöistä kuten maaperästä, vedestä, ilmasta sekä eläinten ja kasvien elimistä ja limakalvoilta. Bakteerit ovat hyvin monimuotoisia sekä muodoltaan että aineenvaihdunnaltaan. Yleisimmät muodot ovat pyöreät cocci, saukomainen bacillus ja kierteiset spirillus.

Bakteerien solukalvo on yksinkertainen eikä niillä ole tumaa tai kalvo-sisäisiä organelleita. Soluseinämässä on usein peptidoglykaania; Gram-positiiviset bakteerit reagoivat positiivisesti Gram-testiin ja Gram-negatiiviset negatiivisesti. Tämä yleinen erottelu heijastaa rakenteellisia eroja, jotka vaikuttavat muun muassa lääkkeiden vaikutusmekanismeihin.

Metabolian kirjo on laaja: bakteerit voivat olla autotrofeja tai heterotrofeja, ja ne saavat energiaa valosta tai kemiallisista lähteistä. Ne voivat olla aerobisia, anaerobisia tai fakultatiivisia, eli sopeutuvia eri hapetus-olosuhteisiin. Reproduktiivisesti ne lisääntyvät useimmiten binäärisessä fissiossa, mikä mahdollistaa nopean kasvun ja suurten populaatioiden muodostumisen.

Bakteerit ovat keskeisiä ekosysteemeissä ja niillä on sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia. Ne hajottavat orgaanista ainesta, kierrättävät ravinteita ja muodostavat symbiooseja esimerkiksi kasvien juurissa. Ihmisen terveyteen ne vaikuttavat sekä myönteisesti (esimerkiksi suoliston mikrobisto) että kielteisesti (infektiot, antibioottiresistenssi). Bakteerien tunnistus ja luokittelu perustuvat sekä fenotyyppisiin ominaisuuksiin että genomiseen tietoon, kuten 16S ribosomaalisen RNA:n sekvensointiin.