kapillaarien

Kapillaarit ovat verenkierron pienimpiä verisuonia, jotka muodostavat kapillaariverkoston kudosten ja verenkierron välille. Ne ovat keskeinen osa mikroverenkiertoa ja mahdollistavat hapen, kudosrehujen, ravinteiden ja jäteliuosten vaihtumisen veren ja kudosten välillä. Verenpunasolut kulkevat kapillaarien läpi usein yksittäisinä soluväleinä, mikä hidastaa veren virtausta ja lisää vaihtopintaa.

Rakenne: Kapillaarin seinämä koostuu yhdestä endoteelisestä solukerroksesta, jonka ympärillä on usein basaalikalvo (basement membrane). Endoteelit voivat olla yhteydessä toisiinsa pienillä liitosrakenteilla, mikä säätelee läpäisevyyttä. Seinämässä saattaa olla myös glykokalyksia sekä perisyyttejä, jotka tukevat kapillaarin rakennetta ja ohjaavat verenvirtausta.

Kapillaarityypit: Continuous (jatkuvat) kapillaarit ovat tiiviitä ja löytyvät mm. lihaksista, aivoista ja ihosta. Fenesterated (fenestroitu) kapillaarit sisältävät pienikokoisia reikienkalvoja, ja niitä tavataan esimerkiksi munuaisten tubuluksissa ja endokriinisissä rauhasissa. Discontinuous (epäjatkuvat) tai sinusoidaaliset kapillaarit ovat suuria ja läpäisevämpiä, kuten maksassa, pernassa ja luuytimessä.

Toiminta: Aineiden vaihtuminen kapillaarin seinämässä tapahtuu diffuusion, suodattumisen ja joskus transsytoosin kautta. Hydrostaattinen paine ja onkootinen paine määräävät nesteen suodattumisen tai reabsorption kapillaariseleissä (Starlingin periaatteen mukaisesti). Kapillaariverkko tarjoaa suuren pinta-alan ja hitaamman verenvirtauksen, mikä tehostaa vaihtoprosesseja.

Kliininen merkitys: Kapillaaritiheys ja läpäisevyys vaikuttavat kudosten hapensaantiin ja ravinnevaihtoon. Poikkeavuudet voivat liittyä esimerkiksi diabetesmikroangiopatiaan, tulehduksiin tai maksasairauksiin. Kapillarirefillin aika on käytetty kliininen arviointimenetelmä verenkierron tilan seurannassa.