immuunisoluja

Immuunisoluilla tarkoitetaan immuunijärjestelmän soluja, jotka tunnistavat ja torjuvat taudinaiheuttajia sekä vaurioituneita omia soluja. Ne syntyvät luuytimen hematopoottisista kantasoluista ja erilaistuvat myeloidisiin ja lymfoidisiin linjoihin. Näistä syntyy sekä välittömiin, ei-spesifisiin vasteisiin osallistuvia soluja että adaptiivisen, spesifisen vasteen soluja.

Välittömän vastauksen soluja ovat neutrofiilit, makrofagit, dendriittisolut, luonnolliset tappajasolut (NK-solut) sekä eosinofiilit ja basofiilit. Niiden tehtävänä on nopea reagointi, patogeenien tunnistaminen yleisten piirteiden perusteella, fagosytointi sekä sytokiinien välittäminen. Dendriittiset solut ja makrofagit esittävät osan antigeeneja T-soluille MHC-molekyylien kautta.

Adaptiivinen vaste perustuu lymfosyyttien spesifisyyteen. B-solut tuottavat spesifisiä vasta-aineita, jotka sitoutuvat antigeeneihin ja neutraloivat patogeenejä. T-solut jakautuvat auttajiin (CD4+) ja tappajiin (CD8+); ne reagoivat antigenien esitykseen MHC-molekyylien kautta. MHC I esittää sisäisesti tuotettuja antigeeneja CD8+-soluille, MHC II ulkoisesti peräisin olevia antigeeneja CD4+-soluille. Muisti-solut mahdollistavat nopeamman vasteen uudelleeninfektioissa.

Roolinsa mukaan immuunisolut toimivat yhdessä säilyttääkseen terveyden, tukevat rokotteiden toimivuutta ja ylläpitävät immuunijärjestelmän valppautta. Immunopatologisissa tiloissa solujen toiminta voi muuttua, mikä voi johtaa immuunivajeisiin tai autoimmuunisairauksiin.