silmäverisuonten

Silmäverisuonet muodostavat silmän verenkiertojärjestelmän. Keskeisiä osia ovat retinaaliverisuonisto, joka ravitsee verkkokalvoa, sekä choroidiverisuonisto, joka sijaitsee verkkokalvon takana ja ylläpitää sen energiantarvetta suurten verenvirtauksien kautta. Lisäksi iiriksen ja ciliary bodyn verisuonitus osallistuu silmän sisäisen ympäristön ravinnonsaantiin ja toimintaan.

Verenkierto silmässä on osittain autoreguloitua: pienet verisuonet voivat laajentua tai supistua vastaamaan kudosten hapentarvetta, valaistusolosuhteita ja verenpaineen vaihteluita. Verestä silmään kulkeva veri toimittaa happea, ravinteita ja poistaa aineenvaihdunnan jätteitä sekä välittää signaaleja näkötoimintojen säätelyyn. Verisuonten hyvinvointi on oleellinen osa näkökyvyn laatua ja vakaata toimintaa.

Yleisimmät silmäverisuonten muutoksiin liittyvät sairaudet ovat diabeteksen retinopatia sekä hypertensio-retinopatia. Diabeteksessa verisuonten seinämät voivat vaurioitua, ilmeneen mikroaneurysmeina, vuotoina ja uusien verisuonten muodostumisena, mikä voi heikentää näköä. Hypertensio-retinopatia aiheuttaa arteriolimuutoksia, vuotoja ja turvotusta; vakavissa tapauksissa näkö voi heikentyä. Verkkokalvon laskimotukokset ja valtimon tukokset ovat harvinaisempia mutta akuutteja tiloja, jotka voivat johtaa nopeaan näönmenetykseen.

Diagnoosi ja seuranta perustuvat silmälääketieteellisiin tutkimuksiin, kuten oftalmoskopiaan, fluoresenssiangiografiaan ja optiseen koherenttiin tomografiaan (OCT). Näiden avulla voidaan arvioida verisuonten kunto, vuotosuuret, tukokset sekä uusien verisuonien muodostuminen. Hoito painottuu yleiseen terveyden ylläpitoon (verensokerin ja verenpaineen hallinta) sekä paikallisiin toimenpiteisiin, kuten lasersädehoitoon tai anti-VEGF-injektioihin joissakin tiloissa.