maapähkinän

Maapähkinä (Arachis hypogaea) on palkokasviin kuuluva viljelykasvi, jonka siemenet syödään ihmisten ravinnoksi. Se ei ole todellinen pähkinä, vaan kuuluu palkokasviin ja tuottaa pavun kaltaisia siemeniä. Alkuperältään maapähkinä on Etelä-Amerikasta, ja nykyään sitä viljellään laajasti lämpimissä trooppisissa ja subtrooppisissa oloissa.

Kasvi on yksivuotinen yrtti. Sen kukat ovat keltaisia ja kukkivat maan rajalla. Kukat hedelmöittyvät ja muodostavat pavun maaperään, jossa siemenet kehittyvät.

Kasvatus: maapähkinä tarvitsee lämpimän kasvukauden ja sademäärän noin 500–800 mm vuodessa. Tavallisia lajikkeita ovat Virginia, Spanish ja Runner. Satokausi kestää noin 120–150 päivää. Korjuu tapahtuu kaivamalla kasvit ylös ja pavut kuivataan.

Käyttö ja ravitsemus: siemenet käytetään paahdettuina, suolattuina, maapähkinävoi, öljy, levitteet ja leivonnaiset. Ne ovat hyvä proteiinin ja rasvan lähde; sisältävät monia ravintoaineita kuten niasiinia ja foolihappoa sekä magnesiumia.

Turvallisuus ja säilytys: maapähkinät voivat homehtua ja niissä esiintyy aflatoksiineja, erityisesti epäedullisissa lämpötiloissa ja kosteusolosuhteissa. Asianmukainen kuivatus ja ilmanvaihto minimoivat riskin; allergia on yleinen ja voi aiheuttaa vakavia reaktioita.

Historia ja tuotanto: Maapähkinä keksittiin Etelä-Amerikassa ja levisi maailmanlaajaksi viljelykasviksi, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Nykyään suurimmat tuottajat ovat Kiina, Intia sekä Nigeria ja Yhdysvallat.