Maapähkinä

Maapähkinä (Arachis hypogaea) on palkokasvi, jonka siemenet muodostavat syötäviä kappaleita. Sitä kutsutaan yleisesti pähkinäksi, mutta biologisesti maapähkinä kuuluu palkokasveihin ja on lähempänä papuja ja herneitä kuin todellisia pähkinöitä. Maapähkinöitä käytetään laajasti ravinnoksi, ruoanlaittoon ja öljyn lähteenä.

Kasvi on vuosikasvi, joka viihtyy lämpimissä ilmastoissa ja tarvitsee pitkän kasvukauden. Kukat ovat pienet ja kellertävät. Hedelmä kehittyy maan alle geokarpian kautta: kukinnan jälkeen tappi kasvaa maahan ja muodostaa kuoren, jonka sisällä on 1–4 siementä. Maapähkinän siemenet voidaan korjata raakana, paahdettuna tai jauhettuina; niitä käytetään myös öljynä sekä tahnoina, kuten maapähkinävoina.

Ravinto ja käytöt: Maapähkinät ovat runsasenergianlähde, sisältäen noin 45–50 prosenttia rasvaa, 25–30 prosenttia proteiinia sekä kuitua ja hiilihydraatteja. Niitä käytetään kokonaisina paahdettuna, suolattuna, paistetussa ruoassa sekä öljynä; maapähkinävoi on yleinen tahna. Maapähkinöitä käytetään monin tavoin maailman keittiöissä, esimerkiksi kastikkeissa ja välipaloissa.

Historia ja tuotanto: Maapähkinä on kotoisin Etelä-Amerikasta, ja sitä on viljelty muinaisina aikoina. Columbian aikakauden jälkeen se levisi Afrikkaan ja Aasiaan. Nykyään suurimmat tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Nigeria ja Yhdysvallat sekä useat Latinalaisen Amerikan maat. Varastointi ja käsittely on tärkeää, sillä homekasvusto voi tuottaa aflatoksiineja; lisäksi maapähkinä voi aiheuttaa allergioita.