keuhkofunktioiden

Keuhkofunktiot muodostavat keuhkojen toiminnan kokonaisuuden, johon kuuluu ilmanvaihto, kaasujen vaihdon tapahtuminen keuhkoissa sekä keuhkojen osallistuminen elimistön säätelyyn ja puolustusjärjestelmiin. Keskeinen osa-alue on ilmanvaihto, jossa sisäänhengitys laajentaa keuhkojen tilavuutta ja uloshengitys palauttaa ne rauhallisesti takaisin, tarjoten ilmavirtan keuhkoihin ja sieltä ulos.

Kaasujen vaihto tapahtuu alveoleissa, pienissä ilmanvaihtopusseissa, joiden ympärillä on verkosto keuhkojen hiussuonista. Hapetus siirtyy keuhkoista vereen, ja hiilidioksidi siirtyy verestä ulos hengityksen avulla. Hapenkuljetus verenpunasoluissa ja hapetusprosessit kudoksissa mahdollistavat solujen energiatuotannon. Keuhkojen toiminta on myös sidoksissa veren happamuuden säätelyyn sekä kehon kokonaisenergian ja aineenvaihdunnan säätöihin.

Hengityksen säätelyä ohjaa keskushermoston ja kemoreseptoreiden vastaus veren kaasukoostumukseen sekä aistimuksiin. Hengenkiihtyminen tai hidastuminen sekä syvyydet vaikuttavat ilmavirtaan ja hapenkulutukseen, ja elimistö pyrkii ylläpitämään happitasapainon sekä pH-arvon.

Keuhkoilla on lisäksi suojavaikutuksia sekä immuunipuolustusta: limakalvot, limaneritys ja hengitysteiden tukos- ja tulehdusvaste auttavat torjumaan mikrobeja ja epäpuhtauksia. Keuhkofunktioihin liittyy myös puheäänien tuotantoa ja ilmanpaineeseen perustuvia ääni- ja kielellisiä toimintoja.

Keuhkofunktioita voidaan arvioida erilaisilla keuhkojen toimintoa mittaavilla tutkimuksilla, kuten spirometrialla, vuorokausikohtaisilla hengitysfunktion mittauksilla ja diffuusiokapasiteetin (DLCO) tutkimuksella. Terve keuhkofunktio riippuu iästä, sukupuolesta, painosta sekä ympäristötekijöistä kuten tupakoinnista. Taudit kuten astma, COPD, idiopaattiset fibrotiset sairaudet tai akuutti ARDS voivat heikentää keuhkojen toimintoja.