diffuusiokapasiteetin
Diffuusiokapasiteetti, suomalaisessa kliinisessä terminologiassa usein puhuttu diffuusiokapasiteetista, kuvaa keuhkojen kykyä siirtää kaasua alveoleista verenkiertoon. Yleisimmällä tutkimusmenetelmällä, DLCO:lla (diffusion capacity of the lung for carbon monoxide), pyritään mittamaan kaasun diffuusiota keuhkojen ala- ja kapillaariverkosta. DLCO koostuu useista tekijöistä: alveolokapillaarinen diffuusemembrani ominaiskoko, keuhkoalvosten kokonaispinta-ala, kapillaariveren tilavuus sekä hemoglobiinin kyky sitoa CO:tä.
Mittaustapa on tyypillisesti yksipuhdas (single-breath) testi. Potilas hengittää kaasuseoksen, joka sisältää pienmaaliosellisen pitoisuuden hiilimonoksidia (CO) ja
Tulokset tulkitaan kontekstissa: matala DLCO voi viitata interstisiittisiin keuhkosairauksiin, kuten keuhkofibroosiin, emfyseemaan, keuhkovaltimon sairauteen tai vakavaan