kapillaariverkosta

Kapillaariverkosto on verenkiertojärjestelmän pienimpien verisuonten muodostama verkosto, joka yhdistää arteriolien ja venuloiden verenkiertoa. Kapillaarit ovat kehon tihein verisuonisto ja niiden päätehtävä on aineiden vaihto kudosten ja veren välillä.

Kapillaariseinämä on erittäin ohut ja koostuu endoteelisoluista, joita ympäröi basaalikalvo. Kapillaarit jaotellaan kolmeen päätyyppiin: jatkuviin, fenestroituihin ja sinusoideihin. Jatkuvat kapillaarit löytyvät muun muassa lihaksista ja ihosta; fenestroidut kapillaarit ovat tärkeitä munuaisissa ja endokriinisissä rauhasissa; sinusoidaaliset kapillaarit ovat suuripintaisia ja läpäisevät suuret molekyylit. Kapillaariseinää ympäröivät pericytit osallistuvat läpäisevyyden säätelyyn sekä verisuonen rakenteen tukemiseen.

Kapillaarien tehtävä on aineiden vaihto: happi ja ravinteet siirtyvät veren kudoksiin ja hiilidioksidi sekä jätteet takaisin vereen. Diffuusio on pääasiallinen mekanismi, mutta pienet vesikulaariset kuljetusreitit voivat täydentää sitä. Endoteeli, basaalikalvo ja glykokalyksin rooli säätelevät läpäisevyyttä ja nesteen siirtymää kudoksista vereen.

Säätely perustuu kudostarpeisiin sekä paikallisiin ja neuroendokriinisiin tekijöihin. Prekapillaariset sulkeet voivat laajentua tai supistua kudostarpeiden mukaan, mikä mahdollistaa kapillaarirekrytoitumisen ja verenkierron hienosäätö.

Nestekierrätys: kapillaarien kautta suodattuu vettä veriplasmasta; osa nesteestä siirtyy kudoksiin ja osa palautuu imusuonistoon. Turvotus liittyy usein läpäisevyyden lisääntymiseen.

Angiogeneesi ja mikroverenkierron toiminta ovat yhteydessä kasvutekijöihin, kuten VEGF:iin, sekä kudostarpeisiin. Esimerkiksi diabetes voi aiheuttaa kapillaarien läpäisevyydessä muutoksia, mikrovaskulaarisia komplikaatioita sekä verkkokalvon mikroangiopatiaa.