keuhkovaltimon

Keuhkovaltimo on keuhkoverenkiertoon kuuluva verisuoni, joka vie veren oikeasta kammiosta keuhkoihin hapetettavaksi. Pääkeuhkovaltimo, truncus pulmonalis, syntyy oikeasta kammiosta ja jakautuu keuhkojen vasempaan ja oikeaan keuhkovaltimoon. Nämä haarautuvat keuhkojen hiluksiin ja edelleen kehittyvät pienempiin keuhkovaltimoihin, jotka vievät veren keuhkoihin hapettumaan.

Keuhkovaltimoiden tehtävänä on kuljettaa runsas deoksigenoitunut veri keuhkoihin, jossa se hapetetaan keuhkorakkuloissa ja hiilidioksidi poistuu. Hapellinen veri palaa keuhkoista sydämeen keuhkolaskimoiden kautta vasempaan eteiseen, mistä se siirtyy vasempaan kammioon ja sieltä systeemiseen verenkiertoon. Keuhkovaltimoiden paine on alhaisempi kuin kehon systeemisten verisuonien paine, ja niiden seinämät ovat ohuita verrattuna valtimoihin muulla kehon alueella.

Syntynyt huomioidaan myös kehityksen kannalta: syntymän jälkeen truncus pulmonalis yhteys aortaan katkeaa ductus arteriosus -unnan sulkeutuessa ligamentum arteriosumiksi, mutta ennen syntymää ductus arteriosus voi ohjata osan verenkiertoa ohi keuhkojen.

Kliinisesti keuhkovaltimoihin liittyviä tiloja ovat keuhkovaltimoiden hypertension (keuhkoverenpainetauti) sekä keuhkovaltimoembolisaatio (keuhkoembolia), jolloin veritulppa tukkii keuhkovaltimoita ja voi heikentää hapensaantia. Vakavammat synnynnäiset poikkeavuudet voivat vaikuttaa keuhkovaltimoiden toimintaan.