Keuhkovaltimoiden

Keuhkovaltimoiden verisuonisto on osa keuhkoverenkiertoa ja vastaa veren kuljettamisesta oikeasta kammiosta keuhkoihin hapettumaan. Keuhkovaltimoiden runko alkaa oikean kammion ulostulosta ja haarautuu vasempaan ja oikeaan keuhkovaltimoon, jotka edelleen jakautuvat keuhkojen lobaarisiin ja segmentaalisiin valtimoihin. Valtimoiden seinämät ovat ohuemmat kuin systeemisten valtimoiden, ja niissä on vähemmän sileää lihasta, mikä mahdollistaa suuremman laajenemisen keuhkojen pienemmissä verisuonissa. Verenkierrossa keuhkovaltimoissa kiertävä veri on hapetonta, ja hapetettu veri palaa vasempaan atriumiin keuhkolaskimoiden kautta.

Keuhkovaltimoiden tehtävä on kuljettaa veren oikeasta kammiosta keuhkoihin hapettumaan. Hapetettu veri palaa sieltä vasempaan atriumiin keuhkolaskimoiden kautta, jolloin keuhkojen verenkierto on osa suurempaa sydämen ja verenkierron kiertoa. Valtimoiden säätely pohjautuu sekä keuhkojen ilmanvaihdon tilaan että kehon hapenkulutukseen. Hypoksinen vasokonstriktio vähentää verenvirtausta alueille, joilla ilmanvaihto on heikompaa, ja parantaa kaasujen vaihtoa.

Keuhkovaltimoihin liittyviä kliinisiä tiloja ovat keuhkovaltimoiden verenpaineen lisääntyminen (keuhkoverenpainetauti) sekä akuutit tai krooniset keuhkoemboliat, joissa tukos estää veren kulun keuhkoihin. Sairaudet voivat johtaa oikean kammion kuormituksen lisääntymiseen ja oireisiin, kuten hengenahdistukseen ja rintakipuun. Diagnostikkaan käytetään kuvantamista, sydämen ja keuhkojen verenkierron tutkimuksia sekä laboratorion arvoja; hoito räätälöidään tilan mukaan ja voi sisältää lääkitystä sekä tarvittaessa endovaskulaarisia tai kirurgisia toimenpiteitä.