kestävyysraportoinnin

Kestävyysraportointi viittaa yritysten, julkisten organisaatioiden ja muun toiminnan raportointiin sen kestävyysvaikutuksista. Siihen sisältyy taloudellisten lisäksi ympäristöön ja sosiaalisiin ilmastollisiin sekä hallinnollisiin tekijöihin liittyvää tietoa. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, tukea päätöksentekoa sekä vastata sidosryhmien ja sääntelyn vaatimuksiin. Raportointi voi olla erillinen kestävyysraportti tai osa talousraporttia, esimerkiksi integroidun raportoinnin muodossa.

Sisällöltään kestävyysraportointi kattaa ympäristövaikutukset, kuten päästöt, energiankulutuksen ja luonnonvarojen käytön, sekä sosiaaliset osa-alueet kuten työoikeudet, ihmisoikeudet, turvallisuus ja tasa-arvo. Lisäksi käsitellään toimitusketjun vastuullisuutta, riskien hallintaa sekä ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Raportoinnissa esitetään käytetyt mittarit, asetetut tavoitteet sekä arvioidaan edistymistä ja kehityssuunnitelmia.

Kansainväliset ja kansalliset standardit ohjaavat kestävyysraportointia. Yleisimmät viitekehykset ovat Global Reporting Initiative (GRI), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) sekä Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD). Euroopan unionin CSRD-direktiivi velvoittaa monia suuria yrityksiä ja julkisia toimijoita raportoimaan kestävyystietoja sekä edellyttää varmistettavuutta. CSRD korostaa kaksinkertaista merkittävyyttä sekä säännöllisyyttä raportoinnissa.

Prosessi ja hallinto: kestävyysraportointi edellyttää data- ja hallintorakenteita sekä nimetyt vastuuhenkilöt. Ulkoinen varmistus tai auditointi parantaa luottamusta raportoituun tietoon. Haasteina ovat mittareiden vertailtavuus, tiedon laatu ja sääntely-ympäristön erilaiset vaatimukset.