ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos on pitkän aikavälin muutos maapallon ilmastossa. Siihen liittyy lämpötilojen nousu, muuttuvat sääolosuhteet ja useammin esiintyvät äärimmäiset sääilmiöt. Suurin osa nykyisestä lämpenemisestä johtuu ihmisperäisestä toiminnasta, kuten fossiilisten polttoaineiden poltosta, teollisuudesta ja maankäytön muutoksista, jotka lisäävät kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä.

Päästöistä suurimmat ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Niiden pitoisuudet ovat kasvaneet voimakkaasti teollisen vallankumouksen jälkeen, ja päästöt sekä muuttavat ilmaston kokonaisuutta että vaikuttavat sekä lämpötiloihin että sään tilastollisiin kuvioihin.

Todisteita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat globaalin keskilämpötilan nousu, jäätiköiden sulaminen, merenpinnan kohoaminen sekä yleistyneet ja voimistuneet äärisäät, kuten helleaallot, tulvat ja kuivuudet. Muutokset vaikuttavat ekosysteemeihin, viljelyyn, vesivarantoihin ja ihmisten terveyteen sekä turvallisuuteen.

Toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja lieventämiseksi jakautuvat kahteen pääkategoriaan. Lieventäminen pyrkii vähentämään päästöjä ja rajoittamaan ilmaston lämpenemistä: siirtyminen kohti uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuus, puhdas liikenne, hiilidioksidin hinnoittelu sekä kestävä maankäyttö ja metsien suojelu. Sopeutuminen tarkoittaa muun muassa infrastruktuurin vahvistamista, veden- ja ruuanvarastojen hallintaa sekä ennakointia äärimmäisten sääilmiöiden varalle.

Kansainvälisesti ilmastonmuutokseen vastataan sopimuksin ja tavoittein. Merkittäviä ovat Pariisin sopimus (2015) sekä IPCC:n tutkimukset. Tavoitteena on rajoittaa lämpeneminen selvästi alle 2 Celsius-asteen ja pyrkiä rajoittamaan 1,5 Celsius-asteen. Kansalliset sitoumukset määrittävät toimet sekä rahoitus- ja teknologia-avun tarpeen.

On tärkeää tunnistaa sekä ilmaston herkkyys että kehitykseen liittyvät epävarmuudet. Vaikutusten vakavuus riippuu sekä tulevista päästöistä että kyvystä sopeutua ja sopeuttaa yhteiskuntia.