Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos tarkoittaa pitkän aikavälin muutoksia maapallon ilmastossa. Tämä muutos on sekä nopea että laaja-alainen, ja sen suurimmat aiheuttajat ovat ihmisen toiminta. Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O), sekä fluoratut kasvihuonekaasut lisäävät ilmakehän lämpöä. Päästöjä syntyy energiantuotannosta, liikenteestä, teollisuudesta sekä maankäytön muutoksista.

Tilastoihin perustuva näyttö osoittaa, että maapallon keskilämpötila on noussut noin yhdellä asteella 1800-luvun lopusta lähtien. Muutos on epätasainen ja yhteydessä jäätiköiden sulamiseen, meriveden nousuun sekä yleistyneisiin äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten helteisiin, rankkasateisiin ja tulviin, joiden esiintyvyys kasvaa.

Syyt ovat sekä ihmisen toiminnasta että luonnollisesta vaihtelusta. Päätekijä on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu fossiilisten polttoaineiden käytön, teollisuuden ja maankäytön seurauksena. Myös aerosolit vaikuttavat lyhytaikaisesti, ja pitkälle etenevät palautekytkökset, kuten jäätiköiden sulaminen, voimistuttavat muutosta.

Vaikutukset ulottuvat ekosysteemeihin, vesivaroihin, maatalouteen ja terveyteen. Eläin- ja kasvilajit voivat siirtyä tai vähentyä, viljelyolosuhteet voivat muuttua, ja äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat vahinkoja infrastruktuuriin sekä kaupunki- ja maaseutualueilla. Sopeutuminen sekä päästövähennykset ovat tärkeimmät keinot.

Toimenpiteet ja politiikka perustuvat hillintään ja sopeutumiseen. Hillintä tarkoittaa päästöjen vähentämistä ja siirtymää kohti puhtaampia energia- ja tuotantotapoja sekä energiatehokkuutta. Sopeutuminen kattaa infrastruktuurin kestävyyden, riskien hallinnan ja vesivarojen sekä terveyden suojaamisen. Pariisin sopimus ja EU-tason linjaukset ohjaavat kansainvälistä toimia.